keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Pojasta(ko) polvi paranee- Isien tassunjäljissä

Tulipa tässä mietittyä välillä näitä sukupolvien välisiä eroja.

 Usealla Ouun soturilla on GDW-sarjassa jälkeläisiä, jotka tavallaan ovat vanhempiensa jatketta. Se sama, jota toteutetaan useissa muissakin elokuva-ja kirjasarjoissa. Lasten astuminen vanhempiensa jättämiin jälkiin on tapa, jolla halutaan jatkaa sukua ja samalla tarinaa. 

Aina lapset eivät kuitenkaan yllä vanhempiensa tasolle. 

GDW- sarjassa esiteltiin nimikkohenkilön lisäksi tarinan alkupäässä Benin ja Kurotoran pojat, Ken, Jouji ja Kagetora, Nobutora ja Hakutora. 

Myös edesmenneen Chutooran neljä jälkeläistä, Shigure, Shouji, Bruru ja Dodo tulivat jatkamaan tiikeriveljesten sukulinjaa. Akatora ilmeisesti oli lapseton, aivan nuorena kun kuoli Akakabuutoa vastaan taistellessaan.
Oliver – mäyräkoira, jonka osuus jäi GNG- sarjassa hieman pieneksi, sai myös jatkajan pojastaan Oliverista. Tällä oli hieman suurempi rooli Ginin vankipaikkaa selvitettäessä sarjan alkupäässä. 

Sniper, Murder S. Periaatteessa Thunder ja Lecterkin olivat tälle dobermannille perillisiä, sillä Murder oli kouluttanut nämä kaksi itsensä kaltaisiksi murhaajiksi.

Mutsun neljästä valtiaasta oli jäljellä enää Kisaragi, ja tämän lukuisat jälkeläiset. GNG:ssa sillä oli pari pentua jotka kuitenkin karhu tappoi, ja Weed-osiossa eri sotiin mukana lähteneitä poikia oli milloin minkäkin verran. Yhdessä vaiheessa kerrottiin olevan jopa 19 vaikka muistelisin etten nähnyt missään vaiheessa niin suurta joukkoa.

Chibi, tarkemmin Tesshin, oli myös kasvanut pienestä pennusta vahvaksi ja taitavaksi kouga-urooksi, jota kaavailtiin alun perin jopa Ginin seuraajaksi. Ei ihme sillä taitoa ja voimaa -älyä unohtamatta piisaa. Siinä on hyvälle johtajalle jo aineksia. Tesshin yhtenä lempihahmoistani on ainakin ylittänyt isänsä, jos joku.


Kun sotakoirasaaga alkoi, Hakuro, Ginin vanha taistelutoveri Hokkaidon saarelta, esiteltiin jälleen vuosien jälkeen. Hakurounkin suku oli jatkunut ja laajentunut, vaikka ikävä kyllä vain yksi sen pennuista perheineen jäi eloon verilöylystä sotakoirien hyökättyä. 


Noh, jos sitten päätyisi näihin karhukoiriin. Gin on tottakai kaikista ylimmällä asteikolla, oikeudenmukainen, tasapuolinen ja rauhallinen uros jonka nimen tuntee varmasti joka toinen Japanin koira. Sen kolmesta pojasta (ainut eloonjäänyt) tunnetuin tottakai on Weed joka ansaitsee tittelinsä seuraavana ylipäällikkönä. Joesta on jäänyt kuva hieman vakavamielisenä ja aikuistuneena koirana, kuten myös punaturkkisesta Yukimurasta. Yukimuran lisäksi ainoa punaturkki onkin tainnut olla isoisoisä Riki. Ukko Goheen koiraa Rikiä pidettiin aikoinaan ihmistenkin keskuudessa kaikkein maineikkaimpana karhukoirana, mutta karhulta saama isku ja muistinmenetys veivät sen huomion muualle ja tekivät siitä villikoirien itsevaltiaan.


Niin ja tietysti tällä hetkellä nuorin polvi koostuu Weedin ja Koyukin nelikosta; Orionista, Siriuksesta, Bellasta ja Rigelistä. Virkistävää  että kaikki pennut ovat omanlaisiaan niin väritykseltä ja luonteelta.