Tätä on odotettu. Nyt nimittäin selviää, onko Weed ylittänyt voimissaan isänsä ja onnistuuko paljon itseään suuremman Hougenin lyöminen.
Taistelu kestää koko pokkarin läpi, ja jatkuu vielä seuraavassakin osassa. Tottakai kun tätä tilaisuutta ennen on tarina tehty melko paljon, ei voida olettaa taistelun olevan pikaisesti ohi tai että Hougenin saisi luopumaan pahuudesta pelkillä puheilla.
Näyttää aluksi säälittävältä yksipuoliselta taistelulta, kun suurikokoinen Hougen retuuttaa pienen lelukoiran kokoista Weediä maahan iskien.
Weed ei ole hyökkäämässä alussa suin päin Hougenin kimppuun vaan miettii tuulensuuntaa, edullisinta paikkaa taistelussa. Kuten Akame toteaakin; Weed taitaa olla viisaampi kuin muut kuvittelevat. Akame myös muita nuorikkoja fiksumpana ymmärtää pian, että Gin koettelee Weediä tällä tavalla jotta voisi tehdä viimein tästä seuraajansa ylipäällikkönä. Eipä sitä kyllä kovin moni muu tuossa tilanteessa tunnu keksivän.
Verissäpäin huojuva, voimakkaasti mylvivä Hougen on kieltämättä pelottavan näköinen ilmestys. Tämä alkaa mennä yliluonnollisuuksiin; Hougenista oli tullut paholainen, jonka edessä kuolemakin nöyrtyi. Onko Hougen enää koira vai joku jumalhahmo?
Oli upeaa nähdä edesmenneitä Ouun sotureita ilmestyvän Weedin rinnalle; John, Smith, Akatora, Benizakura ja Riki...Ihan nousi kylmät väreet Hougenin lisäksi myös lukijalla, kun Weed lähestyy Hougenia haamuarmeijan kanssa...
Kaksinkertainen battougaisku päähän on loppujen lopuksi se, millä Weed saa Hougenin maahan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti