lauantai 7. huhtikuuta 2018

Weed 45: Mossin Perintö

Moss taistelee yksin sotakoiria vastaan. Vanha soturi on päättänyt uhrata henkensä ystäviensä puolesta. Aramin yksikkö iskee Ouun pääarmeijan kärkijoukkoon yllättävin seurauksin...

Kannen kuva on nerokas ja erilainen;nyt ei juosta vaan kiipeillään kuin oravat -tai kouganinjat. Vaikka en osaakaan kuvitella noista koirista muita kuin Tesshinin ja Akamen puussa kiipeilemässä. Sama kuva muuten, kuin  alkuperäisessä japanilaisessa julkaisussa.

Mossin taistelemisesta kymmenkertaista voimaa vastaan tulee väistämättä mieleen Toubeen kuolema. Tavoite: kuolla ja viedä mukanaan helvettiin niin monta vihollista kuin mahdollista. Näytti hieman hassulta, kun kaikki koirat ovat nuoleskelemassa suurikokoisen Mossin vertavuotavia haavoja. Rikiä, Benizakuraa, Smithiä ja muita edesmenneitä Ouun sankareita oli saattamassa Mossia viimeiselle matkalle. *Niisk!
Moss ei ole koskaan ollut mikään lempihahmo, mutta siinä on jotain sellaista ihanaa isoisä-piirrettä. Mossihan on ollut aina todella ihastuksissaan pentuihin ja aina rakastanut leikkiä niiden kanssa. Kenestäs nyt uusi superpappa lastenvahdiksi?

Ihmeellistä, mitä kaikkia taitoja noilla shinobi-koirilla onkaan? Koirat ovat opetelleet jopa pysäyttämään sydämensä ja käynnistämään sen sitten uudelleen, wou.
Aram ottaa vastaan Hokkaidolle, ja tällä kertaa oikeaan suuntaan kulkevan Weedin ja sen tuhatpäisen armeijan. Tottakai se hyökkää ajatellen, ettei noistakaan kulkukoirista ole vastusta. Aramille on hirveä järkytys huomata, että tuhatpäistä armeijaa komentaa pieni pentu! Ouun koirien taistelutapakin on täysin erilainen kuin mitä venäläiset ovat nähneet. 

Alkavatko Ouun vaikutteet tarttua nyt myös Aramiin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti