Takana on hieno kuva Lydiasta ja Koyukista. Etukannen kuva on hieman omituinen sommitelma, siinä koirat juoksevat selkeästi ilmassa(?) Elleivät sitten hyppele puunlehtiä pitkin astellen XD
Karhu on saatu ajettua kallionkielekkeelle, ja jos se vain saataisiin mäkeä alas, olisi homma selvä. Alhaalla odottaa sille tarkoitettu helvetin kuilu josta ei ole ylöspääsyä.
-Voi GB, minkä menit tekemään. Sasuke on vastentahtoisesti tuonut ystävänsä kantamalla taistelun tiimellykseen, ja kun Weed on vaarassa saada karhulta iskun jota ei ehdi väsyneenä väistää, ryntää kaikkien yllätykseksi puolikuntoinen setteri suoraan karhun kimppuun!
Kun ennättää neljänteen lukuun, tekee heti mieli itkeä sillä kohtaus, jossa GB kuolee Weediä syleillen on yksi koko Ginga-sarjan koskettavimpia. Yleensä kun joku sankari on sodassa kaatunut, on alettu muistelemaan sen suuria tekoja ja rohkeutta, mutta GB:n aikana ei tähän ollut mahdollisuutta koska onhan se aina ollut todella arkajalkainen Ouun koirista. Oli niin surullista lukea GB:n pelkäävän kuolemaa, sehän ei edes yrittänyt "Kuolla miehekkäästi", vaan itki Weediä halatessaan ja sanoi pelkäävänsä. Todella realistista. Varsinkin Sasukelle joka oli GB:n lähimpiä ystäviä ja jatkuva naljailutoveri, oli todella vaikeaa saattaa viimeiselle matkalle. Sai onneksi kuolla rakkaiden ystäviensä ympäröimänä.
Weed ja Jerome katoavat karhua alas viedessään kuohuvaan virtaukseen. Ovatko molemmat sankarit kuolleita?
Tuo mikä ainakin itseäni ärsytti: kun ylipäällikkökin sanoi ettei voi haaskata enempää alaisiaan ja on valmis tekemään viimeisen iskun, niin joka iikka on valmiina hyppäämään alas kuolemaan. Se siitä päällikön käskystä! Onneksi Joe sitten oli järkevä ja kielsi muita haaskaamasta elämiään, vaikka eloonjääminen olisikin vaikeampaa kuin kuolema.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti